Kirjoittaja: opeart

Puistokatu Block 9.9.2016

Kuva opeartJätä kommentti

Block

Advertisement

Syy olla onnellinen – TaiTe-hanke yhteistyössä Savonlinnan teatterin kanssa

opeartJätä kommentti

 

 

FullSizeRender

Helmikuun lopulla käynnistyy Savonlinnan teatterin Onnellisten Klubi -illat, joissa voit tulla tekemään tuttavuutta mm. Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen OpeArt-luokanopettajaopiskelijoiden ja soveltavan draaman kanssa.

24.2 lavalle kiipeää ensimmäisen vuosikurssin opettajaopiskelijoita, joiden kanssa olemme valmistaneet devising-metodia hyödyntäen ”VOIMA” -aiheisen lyhytnäytelmän.

Trilogian toinen osa nähdään 9.3 ja paikka on siis Savonlinnan teatterin Onnellisten Ateljee, Savonlinnasalissa.

http://www.savonlinnanteatteri.fi/events/event/onnellisten_klubi/11715/

 

 

 

Yhteistyötä Lehtiniemen vastaanottokeskuksen kanssa

opeartJätä kommentti

http://www.ita-savo.fi/uutiset/lahella/monikulttuurisuustyohon-perehtyneet-opettajaopiskelijat-ryhtyvat-kouluttamaan

TaiTe-hanke tekee yhteistyötä Lehtiniemen vastaanottokeskuksen kanssa. Kevään OpeArt-produktiot, jotka toteutetaan soveltavan draaman keinoin ja yleisöä osallistaen, viedään Lehtiniemeen.

Opiskelijat ovat ottaneet haasteen vastaan hienosti ja ihailtavalla työotteella! Jos, mielii nähdä, mitä täällä OKL:n mäellä on draaman puitteissa tehty, voi maistiaisia tulla hakemaan Savonlinnan teatterin ”Onnellisten klubi -illasta”!

 

 

Opiskelijan tunnelmia OpeArt-produktiosta

opeartJätä kommentti



”Heti vuoden alussa meillä alkoi ensimmäinen koulutukseemme sisältyvä OpeArt-produktio. Produktio alkoi orientoitumisella ja meille muun muassa kerrottiin Devising-menetelmästä, jolla myös tämä ensimmäinen produktio toteutettiin. Harva meistä, myös itseni mukaan lukien, oli kuullut kyseisestä menetelmästä aikaisemmin, joka lisäsi ainakin omia odotuksiani sekä kiinnostusta produktiota kohtaan vielä lisää. Lisäksi meille kerrottiin teatterin eri muodoista esimerkiksi varjo- ja naamioteatterista, joita myös produktiossamme käytettiin sekä esityksen luomiseen liittyvästä prosessista ja muista produktioon liittyvistä tehtävistä. Jokaisella ryhmällä oli vastuullaan oman osuutensa valaistus sekä musiikki ja äänet. Näiden lisäksi jokaisella ryhmälle jaettiin vielä omat vastuualueet jotka olivat naamioteatteri, varjoteatteri sekä meidän ryhmällämme puvustus ja tieto- ja viestintäteknologiaan liittyvä osuus.

Devising-esityksen lähtökohtana on jokin idea tai aihe ja koko prosessi perustuu sille, että käsikirjoitus muodostuu vasta prosessin aikana vähitellen. Prosessimme ensimmäinen vaihe olikin itsenäinen kotitehtävä, jolloin jokainen meistä kirjoitti tekstin aiheesta valta ja sen eri muodoista. Näiden kirjoittamiemme tekstien pohjalta lähdimme pienryhmissä muodostamaan omaan tekstiin perustuen erilaisia liikkeitä ja asentoja.

Itse olin osa ryhmämme musiikkiryhmää, jolloin jatkoimme oman osuutemme rakentamista liittäen omiin liikkeisiimme ääniä käyttäen erilaisia soittimia ja kehojamme. Oman ryhmämme osuus koostui siis kolmesta eri osasta: näyttelijöiden, meidän musiikkiryhmäläistemme sekä tieto- ja viestintäteknologia-ryhmän suunnittelemasta osuudesta. Jokainen ryhmä teki näin osaltaan itsenäisen osan esitykseemme, josta sitten ohjaavat opettajamme rakensivat toimivan kokonaisuuden siirtymisineen. Itse emme siis nähneet muiden ryhmien osuuksia kuin vasta viimeisenä päivänä kenraaliharjoituksissa ennen itse varsinaista esitystä.
Mielestäni oli hienoa, että tämän ensimmäisen produktion teossa käytettiin Devising-menetelmää, koska se rikkoi heti alkuunsa niitä perinteisiä stereotyyppisiä ajatuksia ja kokemuksia joita ihmisillä yleensä on teatterista ja sen tekemisestä. Myös tällä menetelmällä produktioiden tekemisen aloittaminen oli jotenkin helpompaa itse kullekin, koska tällä menetelmällä esimerkiksi näyttelemiseen oli matalampi kynnys kun ei ollut valmiina mitään vuorosanoja mitkä pitäisi opetella ulkoa. Erityisesti kuitenkin pidin produktiossa siitä, että esityksessä oli mukana varjo- ja naamioteatteria sekä etenkin, että tieto- ja viestintäteknologiaa haluttiin hyödyntää esityksessä ja että sitä aiotaan käyttää myös jatkossa muissa produktioissa.

Prosessin ja esityksen kantavana teemana toimi valta-aihe. Jokainen meistä pohti omaa suhdettaan sekä käsitystään vallasta ja toi sitä esille niin prosessin aikana kuin myös esityksessä. Produktion aikana tutustuimme myös erilaisten harjoitusten myötä valta-asemiin ja statuksiin sekä niiden tunnuspiirteisiin, jotka toivat omalta osaltaan syvyyttä rooleihimme ja valta-aiheeseen. Koko prosessin aikana oli myös mielenkiintoista huomata, kuinka sana valta toi esille pelkästään negatiivisia ja ahdistaviakin ajatuksia. Tämän kautta heräsikin kysymys, että voiko valta olla myös positiivista ja millaista tällainen valta olisi ja miten se voisi esiintyä?

Vaikka esityksen tekemiseen oli suhteellisen vähän aikaa oli lopputulos kuitenkin todella näyttävä ja mielestäni myös onnistunut. Prosessin lopuksi oli jännittävää nähdä mitä muut ryhmät olivat keksineet, kun muuten prosessin aikana harjoittelimme vain oman ryhmämme kanssa. Itse myös yllätyin siitä, kuinka hyvin esitys toimi kokonaisuutena ja että esityksen aikana ei tullut mitään suurempia kömmähdyksiä, vaikka koko esitys olikin koostettu jokaisen ryhmän omista palasista. Koko produktiosta jäi itselleni hyvä tunne sekä sain paljon iloa ja uutta tietoa draamasta. Mielenkiinnolla ja innolla jäänkin odottamaan minkälaisia produktioita meitä seuraavaksi odottaa!”